mirka

Meitä naisia ja miehiä on joka lähtöön ja maaliin. Kuulutko sinä sellaisiin nipottajiin, ennaltaehkäseviin, jossittelijoihin, anna mennä vaan, vai niihin jotka jaksavat muistuttaa, että koko ajan pitää varoa ihan kaikkea maitolasin kaatumisesta auton alle jäämiseen? Eikä se riitä, että itse varoo vaan pitää myös jaksaa muistuttaa lapsilleen, puolisolleen, vanhemmilleen, kavereilleen ja työtovereilleen tämän tästä jos mistä.

Koska olen ollut kaikkea noita niin voin rehellisesti sanoa, että omalla kohdallani tuo vei hirveästi energiaa ja teki minusta sellaisen ihmisen jollainen en oikeasti ollut. Tavat ja ympäristö muuttavat ihmistä ja ihminen itse voi vaikuttaa siihen hirveän paljon.

Ai miten niin? No siten, että se miten suhtaudut asioihin ja varsinkin itseesi on se määrittelevä tekijä ja että keskityt vain itseesi.

Jos lapseni kaataa maitolasin niin totean rauhallisesti, että vahinkoja sattuu ja sotkut siivotaan yhdessä. Jos hän tekee sen tahallaan niin keskustelen asiasta, että miksi hän teki näin ja laitan hänet itse siivoamaan jälkensä. Kimpaantuminen, mitä minä sanoin, minähän juuri käskin sinun olla varovainen ei auta tilaneessa yhtään mitään sillä maito on jo kaatunut ja sitä ei saa takaisin lasiin.

Sitten jos puhutaan suuremmista asioista kuten opiskelupaikasta tai työpaikasta niin onkin astetta haastavampaa ajatella, että ei se mitään, jotain parempaa tulee tilalle. Aina ei tule parempaa mutta jos sillä hetkellä tulee huonoa tilalle niin sitä ei tarvitse valita vaan sen voi ohittaa ja odottaa, että parempaa tulee tilalle. Sillä aina tulee uutta vanhan tilalle, se on varmaa.

Työssäni olen saanut alkaa opettelemaan uutta tapaa puhua, nimittäin siten, että sen sijaan että minä kerron miten minä olen ajatellut ja miten minä osaan jotain (ja vaikka osaisinkin) niin kysynkin, että miten sinä tai te olette ajatelleet tästä asiasta ja vasta sen jälkeen avaan suuni.

Suosittelen kokeilemaan, sillä siinä oppii ja saa valtavasti itselleen uusia näkökulmia ja tietoa ihan ilmaiseksi. Se tosin edellyttää, että päästää irti omista vanhoista ”minä tiedän” tavoista irti ja asiat alkavat tapahtumaan.

Haluan uskoa, että sama pätee rakkaudenkin suhteen, että sillä hetkellä kun me lakkaamme vaatimasta toiselta tietynlaista toimintaa tai tietynlaisia vastauksia tai tekoja, asiat alkavat tapahtumaan itsestään.

Vapaaehtoisuudella on hieno vetovoima ja sen voima on minun silmissäni kirkkaan kaunis.

♥ ♥ ♥