mirka

Uusin kolumnini Kokkola-Lehteen.

Joka kevät monella nuorella on edessä ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistaudutaan parasta aikaa. Uskon, että suhteellisen moni jännittää ja stressaa tulevia kirjoituksia hyvin eritasoisesti.

Vanhemmat ovat aloittaneet sauna- ja pesutilojen remppaamisen, siltä varalta, että vieraat haluavat kurkistaa pesutilojen kunnon. Jokainen taplaa tyylillään.

Kirjoitukset tulivatpuheeksi työpaikallani, kun työparini totesi, että hän kirjoitti aikoinaan ylioppilaaksi käymättä lukiota. Itseni lisäksi hän on toistaiseksi ainoa tuntemani ihminen, joka on ”kirjoittanut suoriltaan”, käymättä lukiota.

Molempien kirjoituksia edelsi opettajien ja toisten ihmisten suorapuheisuus siitä, että ei kuule tule ikinä onnistumaan, joten me päätimme, että sehän nähdään!

Itse olin toki kirjoilla vuoden lukiossa, poissaoloni taisi loistaa kirkkaammin kuin läsnäoloni. Kolmet ehdot, nelosrivi ja vakava kehotus, että jotta läpäiset lukion, tulee sinun käydä eka vuosi uudestaan.

En käynyt, vaan siirryin taidekouluun seuraaviksi neljäksi vuodeksi ja ilmoittauduin kirjoituksiin sen jälkeen. Hyvä ystäväni toki kävi lukiota viisi vuotta. Lienee sekin saavutus. Hänelläkin menee nykyään ihan hyvin, kaikesta huolimatta.

Muistan lukeneenipsykologian kirjasta ensimmäiset 75 sivua ja sitten harjoittelin sohvalla lojumista. Kirjoitin suomen- ruotsin- ja englanninkielen, sekä reaalin, jossa vastasin vain elämänkatsomustiedon ja psykologian kysymyksiin.

Tuohon aikaan ei elämänkatsomustietoa voinut edes opiskella ruotsinkielisessä koulussa. Se ei estänyt minua mitenkään. Psykologian kysymyksissä käytin maalaisjärkeäni. Läpi meni ja sain ihan ok paperit.

En pitänyt tuolloin itseäni mitenkään älykkäänä nuorena. Minäkuvaani ehkä vaikutti joidenkin opettajien mielipiteet minusta ja siitä, että en tule onnistumaan. Jälkeenpäin olen kuitenkin opiskellut avoimen väylän kautta yhden maisteritutkinnon ja toinen maisteritutkinto on työn alla.

Nykyään on niin monia väyliä luovia kohti unelma-ammattiaan, jotta jokainen löytää oman polkunsa. Löydä oma motivaatiosi. Minulla se oli pieni kiukku siitä, että minuun ja kykyihini ei uskottu!

Muista nauttia lukulomastasi, rentoutua tasasin ajoin, luottaa itseesi ja paina mieleesi, että sinä osaat ja se riittää. Hyvin se menee!