mirka

Olen usein pohtinut mikä saa lapsen tai aikuisen sanomaan rumasti toiselle lapselle tai toiselle aikuiselle? Onko se oma epävarmuus, pelko vai kyvyttömyys toimia, joka saa sitten päästämään suusta toinen toistaan kamalampia asioita? Uskon, että monella on niin paha olo, että he eivät yksinkertaisesti keksi muuta pakokeinoa itsestään kuin kohdistamalla se johonkin toiseen ihmiseen. Sanojen sanojaakin tulisi auttaa, ei vain niiden vastaanottajaa.

Mitä sitten tapahtuu ihmisessä jota haukutaan rumaksi ja lihavaksi tai tyhmäksi ja vammaseksi?

Siinä ei tapahdu mitään hyvää, sen voin kertoa ja sen pitäisi jokaisen tajuta itsekin. Siinä hetkellä tapahtuu usein sellainen asia joka voi pahimmillaan vaurioittaa minäkuvaa vuosiksi, vaikka sen sanomiseen on mennyt 10 sekuntia. Siinä ei anteeksipyynnöt enää paina mitään, sillä vahinko on jo tapahtunut.

Jokainen ihminen kaipaa rakkautta, halia, syliä, lämpöä ja hyväksyntää. Kenenkään kehitys ei ole tässä ihmiskunnassa tapahtunut haukkumisen ja mollaamisen kautta, eikä se tule koskaan sitä kautta kehittymään. Siitä olen aivan varma.

Vanha viisas sanonta on, että jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa niin ole sitten hiljaa!

Muistakaa kohdella läheisiä ja tuntemattomia aina myötätunnolla ja rakkaudella, sillä se kantaa.

♥ ♥ ♥